|
|
|
SATAKUNNAN PUUTARHASEURAN HISTORIA
Jo 1900-luvun alussa Satakunnan Maanviljelysseura oli virkeä yhdistys, jonka näyttelyissä oli myös puutarhaosastoja. Puutarha-alan ihmisillä oli kuitenkin halu perustaa oma yhdistys. Syyskuun 21. päivänä vuonna 1919 puutarhuri Kaarlo Vanamo kutsui puutarhaväen kokoontumiseen Juhannuslehdon ravintolaa Poriin pohtimaan yhteisiä asioita. Tuota päivää 21.9.1919 pidetään Satakunnan Puutarhaseuran perusmispäivänä, koska syntysanat lausuttiin silloin.
Kokoonkutsuja Kaarlo Vanamo valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja neiti Lempi Siuro kirjuriksi. Kokous oli yksimielinen seuran perustamisen suhteen ja sääntöehdotusta laatimaan valittiin toimikunta.
Toimikunta teki ahkerasti töitä ja 7.12.1919 pidettiin Karhulinnan kahvilassa kokous, jossa esiteltiin sääntöehdotukset. Ehdotuksia oli laadittu kaksi, toinen Kaarlo Vanamon ja toinen Lauri O. Heinosen toimesta. Jälkimmäinen ehdotus hyväksyttiin pienin muutoksin. Näin seura sai ensimmäiset sääntönsä.
Seuraava kokous pidettiin 25.1.1920 Karhulinnassa ja se oli samalla seuran vuosikokous. Tähän asti seuran nimiehdotus oli ollut Porin Puutarhaseura, mutta nyt kun lopulliset säännöt korjattiin ja hiottiin sopiviksi, myös nimi muuttui ja se vahvistettiin Satakunnan Puutarhaseuraksi.
Säännöissä oli maininta johtokunnan kokoonpanosta: viisi vakinaista valitaan Porista, kolme vakinaista ja yksi varajäsen maaseudulta. Ensimmäisen hallituksen kokoonpanossa porilaisia olivat: neiti Gustafson, puutarhuri Kaarlo Vanamo, puutarhuri Juha Viljanmaa, kaupunginpuutarhuri Emil Nordberg ja sotakamreeri Reinhold Rosenlund. Maaseudulta valittiin neiti Hilda Rekola Nakkilasta, puutarhuri Frans Wesman Noormarkusta, puutarhuri Lauri O. Heinonen sekä varalle neiti Aino Kares Nakkilasta. Ensimmäisen virallisen johtokunnan puheenjohtajana toimi Kaarlo Vanamo ja varapuheenjohtajana Reinhold Rosenlund.
Sikäläistä aikaa kuvaa päätös seuran kokouksista ilmoittamisesta: kahdessa suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä sanomalehdessä, jotka kaikki ilmestyivät Porissa. Kokousten tärkein henkilö jälkipolvien kannalta on kokousten kirjuri, nykyisin sihteeri.
Satakunnan Puutarhaseuran lehti ilmestyi ilmeisesti aluksi nimellä "Porin Kiista". Jälkipolville on säilynyt numero 3/1937. Se on käsinkirjoitettu A4-kokoiselle konseptipaperille. 1.5.1938 perustettiin uusi lehti, jonka nimeksi tuli "Silmu". Vastaavaksi toimittajaksi valittiin puutarhuri Paul Soini. Myös tämän lehden koko oli A4 ja se kirjoitettiin käsin. Kansilehteä koristivat vesivärimaalaukset. Lehti ilmestyi kuukausikokouksiin ja ajankohtaiset tekstit seuran tekemistä retkistä ja tilaisuuksista luettiin kokouksen yhteydessä.
1950-luvun alkupuolelta lähtien toimitettiin jäsentiedotteita, jotka Vesan Veivipainon tuotteina monistettiin ja lähetettiin jäsenille. Tämä tapa säilyi vuoteen 1993 saakka. Satakunnan Puutarhaseura täytti seuraavana vuonna (1994) 75 vuotta ja tiedoite muuttui jäsenlehdeksi ja sain nimen "Sananjalka". Uutuus oli kooltaan A5 ja sisälsi parikymmentä sivua. Ensimmäinen painos oli 200 kpl.
Lähde: Satakunnan Puutarhaseura 75 vuotta, Satakunnan Lehtipaino 1994
Tekniikan edistyminen tuo jälleen muutoksia seuran julkaisutoimintaan. Satakunnan Puutarhaseuralle perustettiin keväällä 2009 ensimmäiset internet-sivut ja jäsenkirjeet ja Sananjalka siirtyivät sähköiseen muotoon/jakeluun internettiin ja jäsenten sähköpostiin.
|
|
|
