TOIVEPUISTON 1. LUONNOKSEN ESITTELY 28.3.2017

Luonnoksen esitteli vihersuunnittelija Katja Pesonen.

Paikalle oli tullut reilut 30 osallistujaa Niksibetoni-ideoiden ja Toivepuiston 1.luonnoksen esittelyn innoittamina. Montaa penkkiä ei jäänyt Taidemuseon kokoustilassa tyhjäksi.

Katja kertoi Toivepuistosta, sen sijainnista ja taustoista.
Toivepuisto on lähellä SAMK:n tulevaa kampusta Kiertokadun keskuspuiston lähellä. Vuonna 1946 puisto oli merkitty asuinrakentamiselle, mutta onneksi paikalle rakennettiinkin puisto. Viimeisin asemakaava on vuodelta 1958. Arkistosta löytyi puistosuunnitelma vuodelta 1962, jonka Kosti Laaksonen, Porin Kaupungin puutarhuri oli tehnyt suunnitelman aikoinaan. Suunnitelmaan oli piirretty muun muassa leikkipuisto, lehtipuita ja käytäväverkosto 5 puistosta ulos johtavine käytävineen.

Alueen leikkipuisto poistettiin noin 15 vuotta sitten, koska EU:n turvanormit eivät laitteiden alusmateriaalien osalta täyttyneet. Sibeliuspuistoon tehtiin uusi leikkipuisto ja sinne Toivepuiston leikkitelineiden replikat. Joitakin istutuksia Toivepuistoon on tehty lisää, mutta muuten suuria muutoksia ei ole tehty.

Katja esitteli seuran jäseniltä tulleita toiveita.
Jäsenistöltä oli tullut 2 suunnitelmapiirrosta ja 6 suullista ideaa, joiden pohjalta Katja oli aloittanut suunnittelutyönsä. Tervetuloportti syreeneistä, sen jälkeen muotopuutarha-tyyppinen alue, jossa kaunis pergola. Isoa nurmialuetta rajataan istutuksin. Ajatus kumpareesta nopeasti kuivuvaksi piknikalueeksi. Keskiosaan kasvihuone tai vaja. On mietittävä, kestääkö kasvihuone ilkivallan, vai pitäisikö paikalla olla vaja. Kasveja ei ole määritelty, mutta ainakin ruusuistutusta tulisi. Mölkkyalue, syreenimaja, ulkoilmaleffateatteripaikka ja sen läheisyyteen kumpare, jossa voisi katsoa leffoja.

Kuinka puistossa tulisi 100 esille?
Eräässä ideassa 100 kiveä toimisi istuimina tai "hyppelykivinä". Satavuotispuu olisi merkityksellinen, jolla olisi oma statuksensa: esimerkiksi Porin päärynä. Ajatuksena on, että joka vuosi istutettaisiin puu niin kauan, kuin se tilan puitteissa on mahdollista.
Puiston ympäristön asukkailta oli tullut toive, penkit voisivat olla 50-luvun tyyliset. As Oy Satakunnankatu 18:lta oli tullut toive, että alue kiellettäisiin koirilta. As Oy Satakunnankatu21-25:a edustavalta 21-25 Heikki Nuorsaarelta tuli kommentti, että mitä puistolle tehtäisiinkään, se olisi aina parannusta nykyiseen.

Marita Wallin kertoi Toivepuiston ideoinnista ja toimintaan liittyvistä tavoitteista
Tarkoituksena on, että yhteistyötä tehtäisiin oppilaitoksien kanssa. SAMK:in edustajan paikalle oli saapunut rakennuspuolen lehtori DI Mari Kujala, joka oli innostunut hankkeesta ja kertoi, että SAMK lähtee mielellään mukaan ja heillä on kokemusta muun muassa esteettömyydestä ja sen suunnittelusta, tietoteknisistä sovelluksista sun muusta.

Sitten virisi vilkas keskustelu, josta ohessa muutamia kommentteja
Läänintaiteilija Marjo Heinonlle voisi heittää 100-vuotisjuhlapatsaan suunnittelun. Sille olisi olemassa ihan paikkakin
suunnitelmassa siinä heti sissäntulosyreeniportin jälkeen olevassa kurvissa. Marita oli ollut yhteydessä Marjo Heinoon, jota projektimme oli kiinnostanut. Muutenkin on tarkoitus ottaa taidepiirit mukaan Toivepuiston toteutukseen.

Heikki Nuorsaari kertoi, että taloyhtiön hallituksen kokouksessa on puistoasiaa käsitelty ja ollut muretta siitä, ettei puistosta vaan tulisi grillauspaikka ja kaljoittelupuistoa ja paikkaa, jossa opiskelijat tulisivat iltaisin notkumaan.

Mari Kujala totesi siihen, että jos ajatellaan uutta kampusta, niin opiskelijat ovat useammin verkossa ja iltaisin opiskelemassa SAMK:issa ihan sisätiloissa.

Porin entinen kaupunginpuutarhuri Juhani Nylund esitti epäilevän kantansa, että hänen mielestään hanke on epärealistinen, jos kaupungin puistotoimi ei ole rakennuspuuhissa mukana. Aika ruusuinen kuva on puutarhaseuralla puiston kehittämisestä tuumasi Juhani. Kasvihuonetta ei kannata tehdä, koska se kumminkin hajotetaan. Pystyykö puutarhaseura hoitamaan puistoa? Marita Wallin kertoi vastineeksi tähän, että puiston perushoito kuuluu edelleenkin kaupungille ja sopimus tehdään 2 vuodeksi kerrallaan. Kyseessä on siis win-win-tilanne, tapahtuipa jatkossa mitä tahansa.

Juhani jatkoi siihen, että "Kyllä kait asunto-osakeyhtiöillä on jotain myös sanottavana tämän Toivepuistohankkeen suhteen -onhan se sentään heidän takapihansa?" Tähän Heikki Nuorsaari kuittasi:
"Paljon huonommaksi se ei voisi enää mennä." ja sai väeltä asiaankuuluvat aplodit.

Marita Wallin kertoi olleensa viime perjantaina puutarhasuunnittelijoiden koulutuspäivillä, jossa teemana oli terapeuttiset viheralueet, jossa Erja Rappe oli kouluttajana. Erja oli innostunut valtavasti puistohankkeestamme. Hänestä tullaan kuulemaan vielä...

Ja keskustelu jatkui...
Puisto ei ole valmis vielä vuonna 2019.
Nyt muodostetaan työryhmä, joka alkaa viedä puistoasiaa eteenpäin, rahoitushakemukset laitetaan vireille syksyn kuluessa ja suunnitellaan, mitä tänä ja ensi vuonna tehdään.
Marita kiitteli Katja Pesosta siitä, että Katja tehnyt hienon suunnitelman, jonka pohjalta puistoa ryhdytään viemään eteenpäin.

* Kannattaisiko miettiä paikalle lasten leikkipaikkaa?
Lapset ovat yksi kohderyhmä. Heille mahdollistetaan eri toimintoja. Jonkun tarvitsisi opettaa lapsille kasviasioita. Joku Puutarhaseurasta?
* Mikä houkuttelisi lapsia? Jotain tekemistä lapsille olisi hyvä juttu. Lapset toisivat myös aikuisia paikalle.
* Niksibetonihahmoja piiloon puistoon -> etsimistä mukuloille.
* Joku puutarhaseurasta mukaan kertomaan.
* Kasvien tunnistaminen, Kasveja, joissa kerättäviä siemeniä, ruusukvitteneitä, tammia, hevoskastanjoita.
* Rasteja
* Opiskelijoiden kanssa ideoitu QR-koodit kasveihin -> tässä muuten projektin aihetta ja hommia vaikka opiskelijoille.

Marita kysyi, ketkä lähtisivät mukaan Puistotyöryhmään?
Kysymys veti väen hiljaiseksi ja alkuinnostus ei jatkunutkaan aivan odotetulla tavalla.
* Katri Sundvall lähtee, Nuorsaarelta tulee ihmisiä 1-2 voi tulla enemmänkin, kunhan kirje menee perille.
* Liisa Inkovaara tulee töihin, Eeva Solala tulee mukaan,
* Katrille saa ilmoittautua vielä myöhemminkin: jasenasiat@satakunnanpuutarhaseura.fi
ja lahjoitettavia taimia jaa ilmoitella samaan osoitteeseen
* Jossain vaiheessa ilmoitetaan, mikä on työryhmän koko, aikataulut ja suunnitelmat.

Helena Metsälä näytti kuvia puistosta ja kertoi puiston herättämistä tunnelmista.
Helena aloitti kuvaesityksensä toteamalla iloisesti että "Kiva, että Juhani sanoi, että puisto näyttää ruusuiselta, sillä sellaiselta se on meistä näyttänytkin, kun olemme ryhtyneet ideoimaan sitä ja nähneet siinä piilevät mahdollisuudet."
Toivepuisto on iso puisto, isoja puita ja upeita surukuusia ja pensasryhmiä. Avaruutta on. 100 kiveä ajatuksena olisi aika hieno.

Tästä on hyvä jatkaa !